Seurahistoriaa
Katkelmia vuonna 2012 valmistuneesta Laaksamon historiateoksesta:
Seuran perustaminen
Liperin Taimi ry on perustettu maaliskuun 19. päivänä 1911 Suomen suuriruhtinaskuntaan täyttämään ihmisten kokoontumistarpeita urheilun ja liikunnan merkeissä. Urheiluseura oli tuolloin harmiton tapa kiertää kokoontumiselle asetettuja rajoituksia venäläistämisen aikoina ja omasta valtiosta haaveiltaessa. Alkuperäinen nimi oli Voimistelu- ja urheiluseura Liperin Taimi. Perustavassa kokouksessa oli läsnä n. 40 henkeä Liperin kirkonkylästä.
1910-luku
Suosituin urheilulaji Liperin Taimen toiminnan alkuvaiheessa oli joukkuevoimistelu. Harjoituksia pidettiin säännöllisesti kahdesti viikossa. Voimistelujoukkue esiintyi ensimmäisen kerran yleisölle keväällä 1911 joukkueella, jossa oli 23 voimistelijaa. Seuran järjestämiin juhliin saapui Joensuusta joskus kolmekin laivalastillista vieraita, jolloin voimisteluesitykset ja näytelmäkappaleet piti esittää kahdesti, kun saliin eivät mahtuneet kaikki katsojat kerralla.
Vuonna 1912 seuran hankintoja olivat nojapuut, hyppy- ja painimatto, kiekko, keihäs, kuula sekä 12 kpl voimistelupaitoja, joihin lahjoituksena Liperin neitoset ompelivat seuran merkin. Seuraavana vuonna hankittiin ponnistuslauta, hyppytelineet sekä 15 voimistelusauvaa, sillä voimistelujoukkueen ohjelmaan kuului mm. sauvavoimistelu.
Yleisurheilu on kuulunut seuran toimintaan vuodesta 1913 lähtien.
Hiihtoa harrastettiin jonkin verran jo seuran perustamisen aikaan.
Naiset hyväksyttiin mukaan kilpailutoimintaan ensimmäisen kerran vuonna 1915. Silloin järjestettiin naisten hiihtokilpailu, jossa hiihdettävä matka oli pituudeltaan kaksi kilometriä.
Urheilutoimintaa vilkkaampaa 1910-luvulla Taimella oli huvi- yms. toiminta. 2.4.1912 pidetyssä vuosikokouksessa nimettiin 11-jäseninen huvitoimikunta. Ohjelmallisia iltamia järjestettiin usein, mm. vuonna 1912 neljä kertaa, niistä yhdet Leppälahdessa. Seuraavana vuonna iltamia järjestettiin kolmesti. Iltamiin sisältyi aina yhtenä ohjelmanumerona seuran joukkuevoimistelijoiden esityksiä. Vuodesta 1913 lähtien järjestetyt vuotuiset kesäjuhlat, joihin sisällytettiin urheilukilpailuja, saavuttivat maakunnallisen suosion. Suosittuja olivat myös mm. seuran järjestämät rekiajelut.
1920-luku
Vuonna 1920 julkaistiin Taimi -niminen seuralehti.
Seuran 10-vuotisjuhlassa v. 1921 Liperin kunta lahjoitti Taimelle maa-alueen urheilukenttää varten ”tiettömän taipaleen takaa”. Vuonna 1928 kunnanvaltuusto suostui vaihtamaan kyseisen maa-alan paikkakunnan nykyiseen kenttäalueeseen.
Juhlavuotena 1921 perustettiin Taimen naisjaosto. Vuonna 1927 seuran johtokunnassa oli ensimmäistä kertaa naisjäsen, Selma Pullinen.
Vuonna 1922 Taimi sijoitti huomattavan rahasumman huvitoiminnan kehittämiseen, sillä johtokunta oli päättänyt hankkia flyygelin. Pöytäkirjoista ei kuitenkaan selviä, pantiinko päätöstä käytännössä toimeen.
Joukkuevoimistelu oli edelleen suosituin urheilumuoto seuran jäsenten keskuudessa.
Hiihdon harrastaminen laajeni 1920-luvulla.
Harrastettujen urheilulajien määrä lisääntyi. Uusina lajeina seuran ohjelmistoon tulivat paini, nyrkkeily ja pyöräily. Jalkapallo ei ole milloinkaan kuulunut virallisesti seuran ohjelmaan, mutta vuonna 1923 lajia kohtaan oli jäsenistön keskuudessa innostusta siinä määrin, että pelattiin ottelu Roukalahden Kivekkäitä vastaan. Sen voitti Taimi numeroin 6 – 0.
Vuonna 1925 järjestettiin jälleen seurojen yhteiset kesäjuhlat ja niiden yhteydessä ”Liperin olympialaiset”. Seuroista olivat Taimen lisäksi mukana Taipaleen Vekara, Sätöksen Tyvi, Roukalahden Kivekkäät, Papelonsaaren Oksa, Salokylän Rengas ja Leppälahden Uskallus.
1930-luku
1930-luvulla käynnistettiin vuosittain järjestetyt seuraottelut Taimen ja Leppälahden Uskalluksen välillä hiihdossa ja yleisurheilussa. Pian ko. otteluihin tuli mukaan myös Siikasalmen koulujen toverikunta.
Vielä vuonna 1930 seuran viiden hengen voimistelujoukkue osallistui SVUL:n voimistelujuhliin Helsingissä. Sen jälkeen joukkuevoimisteluharrastus paikkakunnalla taantui ja laji jäi pois seuran ohjelmasta v. 1936 lähes vuosikymmenen ajaksi.
Vuosina 1937 ja 1938 pidettiin yleisurheilussa seuraottelut Taimen ja Viinijärven Vekaran välillä.
Vuonna 1939 lähestyvän sodan varjo vaikutti seuran toimintaa latistavasti. Tuolloin mm. suunniteltiin oman talon rakentamista Taimelle yhdessä Maamiesseuran kanssa, mutta sodan syttyminen esti hankkeen toteuttamisen.
1940-luku
Talvisodan aikana seuran toiminta hiipui, eikä v. 1940 seuran vuosikokousta pidetty. Vuonna 1941 seuran toimintaan sisältyi ainoastaan Liperin kirkonkylässä järjestetty maaottelumarssi.
Seuran ohjelmassa ennen sotia olleiden toimintojen elvyttäminen käynnistettiin välittömästi rauhan palattua maahan. Taimi järjesti pitäjänmestaruuskilpailut ja sarjakilpailut hiihdossa ja yleisurheilussa sekä maastojuoksukilpailut. Pyöräily- sekä suunnistusharrastus virisivät, ja niissä kummassakin tuli seuralle menestystä piiritasolla. Vuonna 1945 pelattiin myös pesäpallo-otteluita, pidettiin voimisteluharjoituksia ja järjestettiin poikaurheilupäivät.
Urheilukentän rakentaminen talkootyönä aloitettiin.
Vuonna 1948 seuran nimi muutettiin Liperin Urheilijoiksi. Jäsenmäärä nousi yli 600 henkilöön.
Jo v. 1947 oli vuotuiseen kilpailuohjemaan sisällytetty Martti Lappalaisen kansalliset muistohiihdot, joita Taimen toimesta järjestettiin talvisin vuoteen 1987 saakka.
1950-luku
1950-luku oli Taimelle taloudellisten vaikeuksien aikakautta, jolloin urheilutoimintakin oli aallon pohjassa. Kapea tulopohja ja velkojen maksu olivat esteinä uusien toimintojen käynnistymiselle. Perinteiset urheilutapahtumat vietiin kuitenkin läpi vuosittain.
Vuonna 1951 urheilukenttä lahjoitettiin Liperin kunnalle siitä aiheutuvien kulujen karsimiseksi.
Vuonna 1952 palautettiin Liperin Taimi seuran nimeksi.
Taimen toiminnoista hiihto ja yleisurheilu kärsivät 1950-luvulla varojen puutteesta, ja ko. vuosikymmenellä pesäpallo olikin seurassa päälaji. Hiihdossa aloitettiin puulaaki- ja nappulahiihdot v. 1952.
Vuonna 1953 nuorisoon alettiin kiinnittää erityistä huomiota.
1960-luku
Jäärata-ajoja, moottoriveneiden kilpailuja sekä pilkkikilpailuja järjestettiin useanakin vuonna 1960-luvulla. Liperin Lava avattiin helluntaina 1964.
Nuorten ohjattua harjoitustoimintaa seuralla oli jonkin verran. Hiihdossa menestystä tuli kansallisella tasolla, yleisurheilussa piiritasolla.
Kokonaan uusina lajeina otettiin ohjelmaan ampumahiihto vuonna 1967 ja lentopallo pari vuotta myöhemmin. Pyöräily otettiin uudelleen ohjelmaan vuonna 1964 ja vuosikymmenen lopulla lajissa yllettiin jopa SM-kultamitaliin. Seuran ohjelmassa 1920-luvulla ollut nyrkkeily sisältyi siihen jonkin aikaa myös neljä vuosikymmentä myöhemmin. Vuosikymmenen puolivälissä oli ohjelmassa myös uintia vähäisessä määrin. Vuonna 1966 Taimen joukkue osallistui jalkapallossa pitäjäsarjaan ja pelasi muutaman harjoitusottelun eri kylien joukkueiden kanssa.
Vuonna 1966 Taimen poikajoukkue osallistui suurkisojen voimisteluun. Poikia oli mukana täysi linja-autolastillinen.
Vuoden 1967 vuosikokouksessa nimettiin poikkeuksellisen monta eri jaostoa: yleisurheilu-, hiihto-, pyöräily-, palloilu-, voimistelu-, moottori-, pelastuspalvelu-, huvi- ja valistus- sekä naisjaosto. Näiden lisäksi nimettiin lavatoimintaa varten oma toimikunta.
Tammikuussa 1968 Pärnävaaran maastoissa yhdessä Pohjois-Karjalan Patteriston kanssa järjestetyt hiihdon SM-kisat olympia- ja nuorten EM-katsastuksineen olivat seuran historian siihen mennessä suurin järjestelytehtävä. Kisat kärsivät huomattavasti niiden aikaisesta paukkupakkasesta.